RIIHIMÄEN TROFEEARVOSTELU 2018

Trofeetuomarit kokoontuivat 97. kerran ja arvostelivat 31.5. ja 1.6. Riihimäen Erämessujen trofeenäyttelyä varten 55 trofeeta. Kultamitalin ansaitsi 23 trofeeta, hopeamitalin 14 trofeeta ja pronssille ylsi niin ikään 14 trofeeta. Neljä ei aivan saavuttanut mitalirajaa.

Näyttelypöytäkirja ja tulokset löytyvät vasemmalta Trofeenäyttelytuloksia -valikosta. Suoraan tuloksiin pääset TÄSTÄ. (EHi 15.6.2018)


Kuva yllä. Trofeetuomarit Tiina Eklund ja Vesa Paldanius ihmettelevät fysiikan lakia eli nosteen vaikutusta metsäkauriin sarvien tilavuuden määrityksessä.

WANTED!

Etsitään pitkään harrastussuhteeseen tuomariharjoittelijoita. Suomessa on ollut virallista trofeiden arvostelutoimintaa jo vuodesta -76. Siis yli 40 vuotta! Varmasti kivikaudelta saakka, ovat metsästäjät arvostelleet ja mittailleet saaliinsa kokoa ja näköä. Tällä hetkellä CIC:n pätevöittämiä trofeetuomareita on Suomessa kuusi. Aika kuluu, tuomarit ikääntyvät ja uusia tuomareita tullaan tarvitsemaan.

Tuomariksi ei pätevöidy hetkessä. Ensin tulee osallistua harjoittelijana vähintään viiteen trofeearvostelutilaisuuteen. Seuraavaksi harjoittelija antaa näytön kyvyistään. Näyttö annetaan mittaamalla viisi trofeeta omatoimisesti. Tämän jälkeen CIC Suomen delegaatio esittää harjoittelijaa CIC:n CCM-tuomarikoulutukseen. Koulutus voi olla - ja todennäköisesti onkin - ulkomailla. Ensimmäisestä harjoittelusta aina siihen kun pätevöityy CCM-tuomariksi, kuluu aikaa väistämättä useita vuosia.

Jos tunnet mielenkiintoa trofeita kohtaan, olet pitkäjänteinen ja jos jopa omaat tietojenkäsittelytaitoja, voit olla etsimämme henkilö. Ota yhteyttä puhelimitse tai tule keskustelemaan Riihimäen Erämessujen trofeenäyttelyhalliin to 7.6. - su 10.6. (EHi 3.6.2018)

ERÄMESSUT 2018

Kesällä 2018 järjestetään kahdet trofeenäyttelyt erämessujen yhteydessä. Ensimmäisenä on vuorossa Riihimäen Erämessut 7. - 10.6.2018. Kuukautta myöhemmin eli 6. - 8.7.2018 on vuorossa Pielisen Erämessut Juukassa. Trofeetuomarit jalkautuvat paikalle arvostelemaan trofeet ennen varsinaista messutapahtumaa.

Kaikki trofeelajit arvostellaan. Niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin lajit, joille on olemassa arvostelusäännöt. Lisäksi kotimaisten lajien (myös saksanhirvi) jättösarvet arvostellaan.

Mikäli arvoteltavaksi ollaan tuomassa ulkomaalaisia lajeja, olisi hyvä jos olisitte yhteydessä trofeetuomareihin jo ennalta käsin. Siten arvostelusääntöihin ehtii paneutua etukäteen. (EHi 4.4.2018)

Alla linkit näyttelyjärjestäjien trofeesivustoille:

Riihimäen Erämessut 2018

Pielisen Erämessut

facebook.com/pieliseneramessut

TARKENNUKSIA TROFEEARVOSTELUUN

CIC on yhdenmukaistanut trofeearvostelusääntöjä viime vuosina. Vaikka kaikkialla Euroopassa trofeet tulee mitata samalla tapaa ja CIC:n säntöjen mukaisesti, on silti monissa maissa ollut hienoisia omia tulkintoja. Tähän CIC:n on ottanut tarkan linjan ja tarkentanut monen lajin kohdalla arvosteluperusteita. Tänä päivänä on aivan sama missä Euroopan maassa trofee mitataan ja minkä tuomarin toimesta, niin pisteet ovat samat. Hyvä niin.

Mihin sitten on tullut muutoksia? Keskeisimpiä muutoksia tai pikemminkin tarkennuksia on tullut kallojen pituuden sekä valkohäntäpeuran sarvien mittaukseen.

Kallon pituusmitta otetaan kuten alla kuvissa. Eli kalloa ei vain aseteta tason päälle kulma- tai etuhampaiden ja takaosan varaan, vaan mitta tulee ottaa yhdensuuntaisesti uloimman hampaan ja kallon takaosan suuriman etäisyyden suhteen.



Valkohäntäpeuran sarvien osalta on tullut kaksi tarkennusta. Aiemmin tyviruusukkeesta kasvaneita piikkejä ei ole huomioitu epätyypillisiksi piikeiksi, vaikka pituutta olisikin ollut yli 2,54 cm. Nyt uusimman säännön mukaan myös tyviruusukkeesta kasvavat piikit tulee huomioida. Eli jos sarvet arvostellaan tyypillisten sarvien mukaisesti, vähentävät edellä mainitun kaltaiset piikit kokonaispisteteitä. Jos sarvet taas arvostellaan epätyypillisten sääntöjen mukaisesti, kasvattavat nämä ruusukkeesta kasvavat epätyypilliset piikit kokonaispistemäärää. Valkohäntäpeuran sarvien arvostelussa on symmetria suuressa roolissa ja epätyypilliset piikit vähentävät pisteitä. Siinä mielessä tyviruusukkeesta kasvavat piikit eivät edusta tyylipuhtautta.

Toisena seikkana on neljäs sarvirungon ympärysmitta. Mikäli sarvipuoliskossa on enintään neljä piikkiä, otetaan neljäs rungon ympärysmitta kolmannen piikin keskilinjan ja sarvirungon kärjen puolivälistä. Aiemmin mitta otettin kolmannen piikin reunan ja sarvirungon kärjen puolivälistä. Asialla ei ole merkitystä jos tyypillisiä piikkejä on sarvipuoliskossa enemmän kuin neljä. Tällöin neljäs sarvirungon ympärysmitta otetaan 3. ja 4. piikin väliltä. (EHi 4.4.2018)

TROFEEARVOSTELU URJALASSA

Urjalassa järjestettiin 4.3.2018 trofeearvostelutilaisuus. Järjestelyistä vastasi Ari Anttila. Urjalassa on jo useana vuotena järjestetty epävirallisia arvostelutilaisuuksia. Nyt arvostelu virallistettiin. Samalla se oli ensimmäinen ns. non-stop -tyylinen arvostelutilaisuus, jossa mittauksien jälkeen trofeen omistaja sai heti tiedot arvostelusta sekä diplomin ja mahdollisen trofeemitalin.

Tapahtuman suosio ylitti odotukset. Paikalle tuotiin arviolta ainakin 150 trofeeta. Osa arvosteltiin epävirallisesti ja virallisen mittaustiedon sai 66 trofeeta. Enempää trofeetuomarit eivät ehtineet pitkän päivän aikana arvostelemaan. Harmittelemme ettei kaikkia trofeita ennätetty arvostella. Tämä ei varmastikaan jää tähän, vaan vastaavia trofeearvotelutilaisuuksia järjestetään jatkossakin.

Kultamitaleja jaettiin 15, hopeamitaleja 24 ja pronssimitaleja 16 kpl.

Hirven jättösarvissa saavutettiin ylivoimainen uusi Suomen ennätys. Itseasiassa tavallaan sijat SM1 ja SM2 menivät saman hirven sarvipuolikkaille. Mutta koska molemmat puolikkaat arvostellaan samalla kertaa ja samalla maksulla, määräytyy sijoitus paremmat pisteet saavuttaneen sarvipuoliskon mukaan.

Hienoa oli myös uusi SM2 ilveksen kallo. Kaikkia suuria ei ole vielä kaadettu. Siitä esimerkkinä tämä viime vuonna Karkkilasta metsästetty ilves 28,40 pisteellä.

TROFEEARVOSTELU

Trofeenäyttelyiden järjestäminen koetaan työläänä ja sen myötä näyttelymaksukin voi tuntua hinnakkaalta. Edellä kerrottu trofeearvostelu on trofeenäyttelyä kevyempi vaihtoehto. Ilman puuhamiestä ei tällainenkaan järjesty.

Trofeetuomarit kannustavat järjestämään Urjalan tyylisiä trofeearvosteluita. Emme näe että ne poissulkevat suurempia trofeenäyttelyitä. Suomesta löytyy monesta tuvasta trofeita, joita ei tuoda arvosteltaviksi. Syynä voi olla toimittamisen vaikeus ja kustannuskin.

Tuomareita arvostelutilaisuuteen tarvitaan kolme, ja kuten mainittua, matkakorvauskustannuksilla saa ammattilaiset paikalle. Mikäli tämä herättää kiinnistusta, ole yhteydessä.

TUKEA TROFEETUOMAREILLE

Trofeetuomaroinnista ei saa ottaa CICI:n sääntöjen mukaan palkkaa. Siten trofeetuomarit voivat saada näyttelyjärjestäjältä ainostaan matkakorvauksen tuomarointireissusta. Mittavälineet ja esimerkiksi netisivujen ylläpito maksetaan tuomareiden omasta pussista.

Nyt toiminnan rahoittamiseen on saatu apua kahden tukijan toimesta. Metsähallituksen Eräluvat sekä Uittokalusto Oy ovat ryhtynet tukemaan pyyteetöntä työtämme. Molempien tukijoiden sekä trofeetuomaroinnin väliltä löytyy yhteistä. Monet supersarvet on saatu saaliiksi Metsähallituksen mailta. Kun taas metsälle käydään, voi varusteet hankkia Uittokalusto Oy:ltä. Ja kun saalista on saatu, löytyy Uittokalusto Oy:n valkoimasta monenmoista trofeetarviketta. Lopuksi trofeetuomarit arvostelevat arvokkaan metsätysmuistosi. Ympyrä sulkeutuu kunnes lähdetään uudelle metsästysretkelle.

Molempien yhteistyökumppanin linkit nettisivuille löytyvät vasemmasta palkista. (EHi 19.1.2018)

VINKKEJÄ ILVES SAALIIN KÄSITTELYYN

  • Nylje eläin tuoreeltaan. Tämä siksi, ettei mahdollisesti rikkoutuneen suoliston mahahapot ennätä pilata nahkaa.
  • Kiinnitä erityistä huomiota avausviiltoihin. Niin ilveksen kuin muidenkin suurpetojen nahkoihin tulee virhe trofeearvostelun kannalta monasti etujalkojen avausviilloilla. Mikäli viilto tehdään liian "taakse" kainaloon, kaventaa se nahan mitattavaa leveyttä. Ilveksellä nahan kapein mitattava kohta on yleensä keskellä, mutta virheellinen avausviilto määrittää kapeimman kohdan hyvin helposti kainalosta kainaloon.
  • Katkaise varvasluut ensimmäisestä nivelestä, mahdollisimman läheltä kynsiä.
  • Nylje silmäluomet ja huulet tarkasti.
  • Lopuksi poista korvarustot. Tässä moni jo oikaisee ja jättää rustot korviin. Muokkauksen jälkeen korvat ovat sitten koppurassa.
  • Nylkemisen jälkeen nahan voi suolata tuoreeltaan runsaalla suolamäärällä.

Edellä mainittujen askareiden jälkeen ilta onkin jo kääntynyt yöksi ja saunaan ei kukaan ole muistanut laittaa puita... Olet kuitenkin tehnyt ehkä ainutkertaisen riistankäsittelyn elämässäsi, alusta loppuun ihan itse!


Kuvassa ylhäällä ilveksen kultamitalinahka joka on nyljetty oikein. Punaiset viivat kuvastavat linjaa, joka käy hyvin helposti kun avausviilto ei satu oikeaan kohtaan. (EHi 4.12.2017)

Ilveksen nahan mittaaminen on helppo homma. Nahan pituus mitataan kuonon päästä hännän päähän (ei karvoihin). Nahan leveys (kapein leveys) mitataan kohtisuorasti pituuslinjaan nähden etu- ja takajalkojen välistä. Kolmas mitta on käpäläväli eli etukäpälien keskimmäisten kynsien välistä mitta toisen käpälän vastaavaan kohtaan. Näillä mitoilla osaat jo arvioida onko nahka mitaliainesta. Loput pisteet ovat muotopisteitä ja vaikeimmin määritettäviä.

Tuo nahkasi arvosteltavaksi näyttelyyn. Seuraava trofeenäyttely on kesäkuussa Riihimäellä.

SUOMEN TROFEETUOMARIT RY:KSI

Suomen Trofeetuomarit on toiminut vuodesta 2014 lähtien kuin yhdistys. Meillä on ollut säännöt ja vuosikokous, jne., mutta emme ole olleet rekisteröityneenä patentti- ja rekisterihallituksessa.

Olemme kehittämässä toimintaamme ja sen vuoksi rekisteröityminen on tullut tarpeelliseksi. Jätimme rekisteröitymishakemuksen ja päätös rekisteröitymisestä tuli 16.8.2017. Näin muodoin toimintamme tukeminen on mahdollista. (EHi 27.8.2017)

VELI LAPPALAISESTA VANHEMPI TROFEETUOMARI

Suomen CIC delegaatio esitti kesäkuun alussa trofeetuomari Veli Lappalaista STJ-tuomariksi (Senior Trohpy Judge). Esitys hyväksytiin ja CIC nimitti Velin heinäkuun alusta alkaen. Onnittelut Grand Old Man of trophy evaluation!


TROFEETUOMARIT KOULUTETTU

Suomen trofeetuomarit osallistuivat kansainvälisen riistansuojeluneuvosto CIC:n trofeetuomarikoulutukseen 15. ja 16. kesäkuuta Viron Sagadissa. Koulutuksessa oli mukana noin 30 virolaista ja suomalaista trofeetuomaria.


Kuvan parisataakiloinen villisikaköriläs toivotti trofeetuomarit tervetulleeksi Sagadin linnaan.


Kouluttajana CIC:n puolesta oli Caroline Sorensen, joka valotti CIC:n trofeemittausjärjestelmää. Useimmissa maissa on hiukan kansallisia, omia mittaustapoja. Viime vuosina CIC on päivittänyt mittausohjeet useimpien lajien kohdalla ja on ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa jokaisessa Euroopan maassa trofeet mitataan CIC:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti. Niin ikään trofeetiedot tulee syöttää CIC:n datapankkiin.

Kuvassa yllä Caroline Sorensen kertoi CIC:n viimeisimmistä uudistuksista.


Latvialainen vanhempi trofeetuomari (STJ) Janis Baumanis opasti saksanhirven sarvien sekä villisian hampaiden mittaamiseen. Saksanhirvensarvissa oli kolmeen arvostelukohtaan tullut pieniä uudistuksia. Myös villisian ylätorakkaiden muotopisteiden määrittäminen on selventynyt.


Yllä Janin Baumanis selventää villisian torakkaiden arvostelua.


Viron STJ Karel Roth kertoi hirven, metsäkauriin sekä kallojen mittaamisesta. Myös hirven sarvipiikkien pituuden mittaukseen on tullut päivitys. Suomessa ne ovat kyllä mitattu aina aivan oikein.

Esa Hinkkanen kertoi valkohäntäpeuran tyypillisten ja epätyypillisten sarvien mittaamisesta. Myös näihin on tullut pieniä muutoksia. Jatkossa kärkipiikin ympärysmitta otetaan hiukan eri kohdasta kun kyseessä on alle viisipiikkinen sarvipuolisko.

Kun esitelmät oli kuultu, siirryttiin mittausharjoituksiin kolmejäsenisissä ryhmissä. Kukin ryhmä arvosteli neljä eri trofeelajia ja kaksi kutakin lajia. Ilta venähti harjoittelussa pitkälle ja illalliselle ennätettiin vasta ilta kahdeksan jälkeen.

Seuraavana aamuna tuomarit saivat sertifikaatit ja CCM-tuomarikortit. Alla kuvassa Tiina Eklund, Tarmo Hjerppe, Esa Hinkkanen, Caroline Sorensen (CIC), Veli Lappalainen, Vesa Paldanius ja Aleksi Kokko.


KAKSI UUTTA TROFEETUOMARIA

Trofeetuomariharjoittelijat Tiina Eklund, 41 sekä Aleksi Kokko, 32 antoivat Korian trofeearvostelun yhteydessä näytöt kyvyistään ja pätevöityivät siten kansallisiksi trofeetuomareiksi.

Hyvinkääläinen Eklund sekä salolainen Kokko, ovat molemmat olleet mukana trofeetoiminnassa usean vuoden ajan. Trofeetuomariksi ei edetä hetkessä, vaan harjoittelijana täytyy olla vähintään viisissä virallisissa trofeenäyttelyissä. Tämän lisäksi annetaan näytöt viiden eri trofeen mittaamisella.

Suomen Trofeetuomareista kuusi osallistuu 15. ja 16. kesäkuuta Sagadissa, Virossa CIC:n trofeetuomarikoulutukseen. Koulutuksen päätteeksi niin uudet kuin vanhat tuomarit saavat kansainvälisen CIC CCM -pätevyyden.


Kuva yllä: Trofeetuomarit työssä, Veli Lappalainen, Tiina Eklund, Vesa Paldanius, Aleksi Kokko sekä Tarmo Hjerppe


Kuvassa hopeamitalin arvoinen ilveksen nahka. Nahkaa arvosteltaessa ei huomoida sitä onko taljassa pää täytettynä mukana vai ei. Tämä pää on kuitenkin niin laadukkaasti topattu että ansaitsee paikkansa sivuilla.



Kuvassa Haukivuorella SRVA-toiminnasta trofeeksi päätyneet erittäin epätyyypilliset valkohäntäpeuran sarvet. Nämä voi luokitella suorastaan trofeetuomarin painajaiseksi. Tässä on hyvä esimerkki siitä, miksi trofeet arvostellaan kolmen tuomarin voimin. Tarvitaan useamman tuomarin näkemys, miten etenkin näin poikkeuksellinen trofee mitataan oikeudenmukaisesti. Tällaisten häkkipäiden mittaamiseen tarvitaan kokemusta ja näkemystä.

Piikeiksi laskettiin 27 kappaletta. Pisteitä kertyi 482,5 ja sijoitus SM 2. Sarvet löytyvät kummasteltaviksi Riistakeskuksen Etelä-Savon aluetoimistolta.



Yllä näyttelyn kahdet villisian hampaat. Näyttelyn piikkipaikalle kipusivat ylemmät torakkaat. Sika oli kaadettu ylämaalta 2012. Pisteitä kertyi 129,70 ja sillä sijoitus SM 2. Alempien hampaiden pisteet puolestaan 120,95 ja sijalle SM 6. Alemmissa ylätorakkaiden muotopisteet täydet kolme pistettä. Alatorakkaiden värittömyys sen sijaan rajoitti niiden muotopisteet yhteen pisteeseen.



Kuvassa Suomenniemeltä 2015 kaadettu kultamitalisonni. Tällaisia niitä saa kun malttaa odottaa... Ikää 9,5 vuotta ja pisteitä 317,10.



Yllä valkohäntäpeuran kallo jota lienee kolottanut. Tarina ei kerro oliko eläin metsästetty, vaiko löytynyt sairauteen menehtyneenä. Sarvet olivat normaalit ja tasaisesti kehittyneet.


OPPIA IKÄMÄÄRITYKSEEN

Hirvieläinten trofeearvostelussa tulee määrittää eläimen ikä. Sivustolla julkaistaan valokuvin uudet havainnolliset ikämääritysoppaat hirvelle, valkohäntäpeuralle ja metsäkauriille.

Miksi oppaat julkaistaan? Siksi että monet suursarviset kaadetaan hiukan liian nuorina. Tämä on voitu todeta alaleuan hampaiden perusteella trofeemittauksissa. Ajatuksenamme on jakaa tietoa metsästäjille, jotta uroksille annettaisiin aikaa varttua.

Kumman sarvet mieluummin ripustaisi esille: 10-piikkisen, 3½ -vuotiaan vai kolme vuotta myöhemmin kaadetun 20-piikkisen? Tänä aikana uros olisi ennättäny jatkaa suvussa erinomaista sarviainestaan.

Kuva yllä. Alimpana 2½ -vuotiaan 5-piikkiset hirvensarvet, keskellä 4½ -vuotiaan 11-piikkiset sarvet ja ylimpänä 6½ - 7½ -vuotiaan, todella komeat 20-piikkiset sarvet. Suurimmat eivät ole vielä olleet virallisissa mittauksissa, mutta epävirallisest pisteitä kertyy 293,3 p eli hopeamitaliluokkaa.

Kuva yllä. Kaksi kymmenpiikkistä. Alempana se tavallinen tapaus eli 4½ -vuotiaana kaadettu lapasarven alku. Ylempänä 7½ - 8½ -vuotias, liki puhdas hankosarvi (epävirallisesti 278,9 pistettä). Tämä on jo juuri ja juuri tehtävänsä tehnyt ja "kaatokypsä". Kummat sarvet sinä mieluummin ripustaisit seinälle?


Kuva yllä. Upea trofee - vai olisiko vielä odottanut pari vuotta... Kaatajaa ei voi millään muotoa moittia, tällainen uros sattuu vain harvojen kohdalle. Hopeamitalin arvoinen trofee, mutta ikä yllättävästi vasta 4½ - max 5½ vuotta. Tämä on oiva esimerkki ettei ikää pysty kovin hyvin päättelemään sarvien koosta, eläimen painosta tahi hallavasta turkista. Hampaat sen kertovat, tosin vasta kaadon jälkeen.


Kuva yllä. Iäkkään valkohäntäpeuran hammasrivistö. Iänmääristys visuaalisesti näin kuluneista hampaista on vaikeaa. Sen voi todeta että eläin on ollut kuollessaan vähintään 8½ -vuotias. Tarkka ikä saataisiin selville hammasleikkeestä.

Iänmääritysoppaat löytyvät päävalikosta vasemmalta, kohdasta IKÄMÄÄRITYS.



Trofeiden arvostelu

Yleisimpiä trofeita ovat sarvet, kallot, hampaat ja nahat. Trofeet ovat kiinnostaneet metsästäjiä kautta ajan. Ensimmäisiä ”mittapuita” niille kehiteltiin jo yli sata vuotta sitten. Kehittämisessä on ollut varsin monta tahoa. Merkittävin lienee kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n luomat maailmalaajuisen normistot trofeiden arvostelemiseksi. Arvosteluperusteet on luotu yli 300 trofeelajille.

Nykyään trofeet nähdään myös eläinkantojen tilan mittareina. Saatu saalis, jota trofeet edustavat, ovat otos eläinkannasta. Trofeetiedoista on siis hyötyä myös eläinkantojen hoitajille, metsästäjille.

CIC kansainvälinen metsästyksen ja riistansuojelun neuvosto on luonut yhtenäisen ja merkittävimmän trofeiden arvostelujärjestelmän CIC Trophy Evaluation System TES©. Arvostelujärjestelmä on kansainvälisen tekikijänoikeuslain alainen ja sen käyttö on luvallista vain CIC:n luvalla. Suomessa trofeearvostelusta vastaa CIC Suomen delegation trofeeneuvosto.

Muita trofeearvostelujärjestelmiä ovat mm; SCI (Safari Club International), RW (Rowland Ward Records of Big Game ) ja B&C (Boone & Crockett Club).

Trofeiden arvostelu perustuu suurelta osin trofeesta tehtyihin mittauksiin. Kunkin lajin kohdalla on yksityiskohtaisesti määritelty mitä trofeesta mitataan. Eräiden lajien kohdalla trofeetuomarit määrittävät myös erilasia muotopisteitä. Arvostelukaavoja on kaikkiaan 67 ja arvosteltavia trofeelajeja yli 300.

trofeemittaus.jpg

Trofeetuomarin tärkein työväline on mittanauha.

Trofeetuomari pyrkii työssään mahdollisimman oikeaan ja tarkkaan mittaussuorituk­seen. On syytä muistaa, että arvosteltavana ei ole metsästäjän kaatosaavutus, vaan eläinyksilö, joka on elävää kantaa edustava otos.

Mittauksista ja arvostelusta laaditaan arvostelulomake. Lomakkeeseen on kirjattu kaikki mittatiedot ja mahdolliset muotopisteet. Näiden tietojen perusteella muodostuu trofeen kokonaispistemäärä. Kokonaispistemäärien perusteella kullekin trofeelajille on määritelty mitaliluokitukset, joita ovat; Kulta, Hopea ja Pronssi.

Arvostelulomakkeen lisäksi näyttelyistä annetaan myös diplomi tai kunniakirja. Mitaliluokituksen täyttäville trofeille annetaan myös palkintomitali.

Trofeenäyttelyt

trofeenayttely3.jpg
Trofeenäyttelyjä järjestetään yleensä erilaisten messujen yhteydessä. Suomessa trofeiden arvostelusta vastaa CIC Suomen trofeeneuvosto. Se myöntää luvat trofeenäyttelyjen järjestämiseen ja nimeää niihin trofeetuomarit. Suomen ensimmäinen trofeenäyttely järjestettiin vuonna 1976 Oulussa. Tähän mennessä Suomessa on järjestetty kaikkiaan 93 trofeenäyttelyä.

Trofeenäyttely pyritään järjestämään siten, että se aineistoineen ja informaatioineen muodostaa kiinnostavan tietolähteen ja kohtauspaikan luonnonvaraisia eläinkantojamme arvostaville. Näyttelyssä myös suurella yleisöllä on tilaisuus oppia jotain luonnonvaraisista eläimistä.

Mitaliluokan trofeet arvostellaan vain virallisissa näyttelyissä, joiden tarkoituksena on seurata koko maan tai sen suuralueiden parhaiden saalisyksilöiden tasoa. Yleisenä periaatteena meillä on, että trofee osallistuu kansalli­seen näyttelyyn vain kerran.


trofee-info_logo.jpg