RJALAN TROFEEARVOSTELU
Urjalan trofeearvostelu järjestettiin ensikertaa kaksipäiväisenä la 4. - su 5.3.2023 Vahosten Metsästysseura -82 ry:n -majalla. Arvoitavana oli ennätysmäärä trofeita.
Näyttelyn ehkä merkittävin trofee oli Ylikiimingissä kaadettu metsäkauris, joka saavutti 193,75 pistettä ja ylsi siten Suomenennätystilastossa sijalle 2. Painoa trofeella oli 781 g.
Tuloksiin pääse TÄSTÄ
Katso tästä kuvakooste: Urjalan trofeearvostelu 2023
Mikäli et ennättänyt ilmoittaa trofeetasi arvosteluun, ilmoita se Porin trofeearvosteluun ja -näyttelyyn.
(EHi 6.3.2023)TROFEEARVOSTELU JA -NÄYTTELY PORISSA 4. - 7.5.2023
Satakunnan messut Oy järjestää Porissa Länsi-Suomen Erämessut 5. - 7.5.2023 (Länsi-Suomen Erämessut 2023). Messuilla on myös trofeearvostelu ja -näyttely. Trofeet arvostellaan päivää ennen messuja, eli torstaina 4.5. sekä messujen aikana perjantaina 5.5.2023. Arvostelun jälkeen trofeet asetetaan esille näyttelyyn.
On hienoa jos näyttelyyn saadaan runsas kattaus trofeita messukävijöiden ihasteltaviksi. Osallistu siis!
Tässä linkki osallistumislomakkeeseen: Osallistumislomake Pori 2023
Tässä linkki järjestäjän kutsukirjeeseen ja yhteystietoihin: Kutsu trofeearvosteluun ja -näyttelyyn
KOKKOLAN TROFEEARVOSTELUN TULOKSET
Kokkolan seudun riistanhoitoyhdistys järjesti Alavetelissä trofeearvostelun 1. - 2.7.2022. Arvosteltavana oli 52 trofeeta. Yllätyksenä oli uusi Suomenennätys suden kallossa. Susi oli kaadettu Kruunupyyssä vuonna 1950 eli 72 vuotta sitten. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä suorittaa virallista mittausta. Trofee kestää hyvin ajan hammasta. Pöytäkirja ja tulokset löytyvät sivuvalikosta "Trofeenäyttelytuloksia".
Kuva yllä. Trofeearvostelun puuhamiehet vas. Daniel Neuman (CIC tuomariharjoittelija) ja oik. Markus Björklund (toiminnanohjaaja, Kokkolan seudun rhy)
(EHi 4.7.2022)
RIIHIMÄEN ERÄMESSUT, TROFEEARVOSTELU JA -NÄYTTELY
Tänään alkavat Riihimäen Erämessut. Messuilla on nähtävillä monipuolinen kattaus erilaisia trofeita. Trofeet arvosteltiin 29.5. ja kaikkiaan niitä oli 42 kpl. Karhun nahka saavutti ylivoimaisen Suomen ennätyksen ja muflonissa tuli sijat 1 ja 3. Pöytäkirja ja tulokset löytyvät sivuvalikosta "Trofeenäyttelytuloksia". Trofeista suurimmat siirtyvät erämessuilta Suomen metsästysmuseolle näyttelyyn kesän ajaksi.
Kuva yllä. Riihimäen Erämessujen 2022 trofeenäyttelyn antia.
(EHi 9.6.2022)
Trofeearvostelu Urjalassa
Urjalan trofeearvostelu järjestettiin 5. - 6.3.2022. Arvosteluun osallistui 76 trofeeta. Tuomariharjoittelija Markku Jalonen pätevöityi samalla kertaa kansalliseksi tuomariksi. Onnittelut Markulle!
Peräti viisi uutta tuomariharjoittelijaa osallistui arvostelutapahtumaan. Tuomariksi aikovan tulee osallistua viiteen trofeearvostelutapahtumaan, jonka jälkeen annetaan näyttö osaamisesta. Tämän jälkeen voi toimia toiminnassamme kansallisena, avustavana tuomarina. CIC:n virallisen CCM-tuomaripätevyyden saavuttaa CIC:n järjestämän tuomarikoulutuksen jälkeen. Sinne osallistutaan kun CIC Suomen delegaatio henkilöä esittää. Tsemppia tuomaripolulle Michaela, Antti, Daniel, Niklas ja Topi!
Tuloksiin pääsee suoraan TÄSTÄ
Kuva yllä. Valkohäntäpeuralla on kolmas sarvi. Tätä ei vähennetty epätyypillisenä piikkinä
Kuva yllä. Tuomariharjoittelijat vakavina kuulemassa tuomaritoiminnasta
Kuva yllä. Kun mittaamaan pääsee, niin iloista touhuahan se on.
Kuva yllä. Kuusipeuran trofeearvostelu on ehkä kaikkein haastavinta.
Kuva yllä. Komea hirven hankosarvitrofee
(EHi 9.3.2022)
Muntjak ja kiinan vesikauris
Salossa syyskuun lopulla arvosteltiin harvinaisempia trofeelajeja. Muntjak (Muntiacus reevesi) ja kiinan vesikauris (Hydropotes inermis) ovat itäisiä lajeja, joita on aikanaan tuoto Eglantiin. Kiinan vesikauriilla on erikoiset torahampaat joita se voi liikutella joko eteenpäin tai taaksepäin.
Kiinan vesikauriin hampaat. Parhaimman tulos 232 pistettä
Mutjakin sarvitrofeita. Parhaimman tulos 65,90 pistettä
Suomen Metsästäjäliiton 100 -vuotis trofeearvostelu
Suomen trofeetuomarit arvostelivat 24. – 25.7.2021 Riihimäellä Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotis trofeearvostelutapahtumassa 111 trofeeta.
Metsäkauriin sarvet
Arvostelutapahtumassa mitattiin uudeksi Suomen ennätykseksi Lohjalla 10.12.2019 kaadetun metsäkauriin sarvet. Pisteitä trofee saavutti 199,75 ja edellinen ennätys rikkoutui 14,8 pisteellä. Sarvet olivat erittäin tummat, suorastaan pikimustat väriltään.
Valkohäntäpeuran jättösarvet
Valkohäntäpeuran jättösarvia arvostellaan vain Suomessa. Toistaiseksi sekä tyypilliset että epätyypilliset sarvet mitataan samoin säännöin ja pisterajoin. Arvostelun suurin valkohäntäpeuran jättösarvi saavutti pisteet 234,80 ja sijoittuu Suomen ennätystilastossa sijalle 2, jääden
ainoastaan 0,20 pistettä ykkösestä.
Saksanhirvi
Arvostelussa oli mitattavana neljät saksanhirven sarvet. Suurimmat, Viron Saarenmaalla kaadetun sarvet saavuttivat 214,16 pistettä ja sijoittuvat toiseksi Suomessa mitattujen saksanhirven sarvien
listalle. Luonnollisesti sarvet ovat kultamitaliin oikeuttavat ja olivat värin, helmisyyden ja piikkien kärkien osalta täydelliset.
Ketun kallo
Tarttilassa 28.1.2021 kaadetun ketun kallo mitattiin uudeksi Suomen ennätykseksi. Pisteitä kallo saavutti 26,42.
Karhun kallo
Karhun kalloja mitattiin neljä. Pronssimitalille ylsi naaraskarhun kallo pistein 54,68. Kallojen
sukupuolitietoa ei ole kysytty ja tallennettu kovin monen vuoden ajalta. Mainittu kallo on toiseksi suurin naaraskarhun kallo siltä ajalta, kun sukupuolitieto on ollut tiedossa.
Ilveksen nahka
Arvostelun ainoa ilveksen nahka oli komeapilkkuinen ja saavutti pisteet 144,59. SM-tilastossa nahka sijoittuu sijalle 2.
Supikoiran kallo
Supikoiran kallon mitalirajat alenivat CIC:n säännöissä yhden pisteen verran. Arvostelussa mitattiin neljä supikoiran kalloa, joista suurin saavutti pisteet 20,91 sijoittuen sijalle SM 5.
Villisian torakkaat
Rautjärvellä vuonna 2015 kaadetun villisian hampaat saavuttivat kultamitalin, pistein 128,90. Tulos oikeuttaa sijalle SM 3.
Katso tulokset vasemman reunan "Trofeenäyttelytuloksia" -valikosta.
Valokuvia tapahtumasta pääset katsomaan tästä linkistä: SML 100 v -trofeearvostelu
(EHi 28.7.2021)
Uudet mitalirajat supikoiran kallolle
CIC:n trofeervostelukokous päätti 19.5.2021 muuttaa supikoiran kallon mitalirajoja. Aloite höllennykselle tuli Tanskasta. Viime vuonna Tanskassa metsästettiin 5 000 supikoiraa, joista 500 kalloa mitattiin. Vain yksi saavutti pronssimitalin.
Suomessa metsästettiin vuonna 2019 yhteensä 138 000 supikoiraa ja ennätysvuonna
Uudet rajat ovat seuraavat: pronssi 19,5, hopea 20,0 ja kulta 20,5 pistettä. Ottakaapa kallot talteen ja tuokaa arvosteluun.
Kuva yllä: Supikoiran kallo, hopea 20,33 p
TARJOUKSESSA
Nyt Trofeearvostelu -kirja alennettuun hintaan 10 e / kpl. Mikäli maksat kirjan etukäteen, on postikulu vain 4,90 e. Tilaa kirja täältä: Tilauslomake
(EHi 5.1.2021)
RAUMAN LAPIN TROFEEARVOSTELU
Rauman Lapilla järjestettiin trofeearvostelu 20.9.2020. Trofeita oli mitattavana yhteensä 60 kappaletta. Runsas metsäkauriin sarvien määrä (20 kpl) oli mieluisa yllätys. Kanta kasvaa ja hyviä sarvia kehittyy. Uusi Suomen ennätys tuli valkohäntäpeuran (epätyypillinen) sekä hirven jättösarvissa. Haukivuorella kaadetun valkohäntäpeurapukin toinen sarvi tosin irtosi vasta kaadon jälkeen, kun sitä vedettiin pois metsästä. Siten sarvi tuli mitata jättösarven mittaussäännöin.
Tulokset löyvät täältä: Tulosluettelo Lappi 2020
Kuva yllä. Näyttelyn antia
Kuva yllä. SM1 vhp:n jättösarvi (epätyypillinen)
Kuva yllä. SM 2 ja 3 vhp jättösarvet (epätyypillinen, samaa paria)
(EHi 21.9.2020)
MUUTOKSIA KALLOJEN MITALIRAJOIHIN
Petojen kallojen mitaliluokkien pisterajat ovat muuttuneet. CIC:n asettamat muutokset otetaan käyttöön seuraavassa trofeearvostelutilaisuudessa. Aiemmin arvosteltujen trofeiden mitaliluokat säilyvät edelleen voimassa. Muutokset koskevat karhua, sutta ja mäyrää. Karhun kohdalla mitalirajat nousivat kaksi pistettä. Entinen kultamitaliraja 55,00 pistettä on nyt hopeamitalin raja. Sudella mitalirajat nousivat yhden pisteen ja entinen kullan raja 41,00 pistettä on nyt niin ikään hopeamitalin raja. Mäyrän mitalirajat kasvoivat yhden pisteen kuten sudellakin. Muutos on kuitenkin hyvin merkittävä, koska entinen kultamitaliraja 22,00 pistettä on vastedes pronssimitalin arvoinen.
Suomessa on arvosteltu vain 38 mäyrän kalloa. Uuden kultamitalirajan ylittäviä 23,00 pisteen kalloja on rekisterissä ainoastaan kolme. Suomen mäyrät lienevät pienipäisiä ja jo entuudestaan tiukat mitalirajat vähentävät arvosteluun tulevien kallojen määrää. Todennäköisesti saaliiksi saadaan kyllä mitaliyksilöitä, mutta kallot voivat särkyä lopetustilanteessa tai kalloja ei muutoin oteta talteen.
Ilveksen kallon mitalirajat ovat pysyneet ennallaan. Huomattakoon että Suomen ilvekset ovat suuria, ainakin kallon koon perusteella. Kalvolassa vuonna 1988 kaadetun ilveksen kallo on edelleen maailman ennätys pisteillä 29,10.
AHMA - gulo gulo
Suomessa ei ole arvosteltu ainoatakaan ahman kalloa. Viime vuosina on metsästetty muutamia yksilöitä ja olisi erittäin hyvä päästä arvostelemaan näiden kalloja. Siten voidaan selvittää ovatko ahmamme suuria kuten ilvekset. Otanta tulee olemaan joka tapauksessa pieni. Pronssimitalin raja on 24,00 pistettä, eli sama kuin ketulla. Hopeamitalin raja on 25,00 pistettä eli sama kuin ketun kultamitali. Kultamitalin raja on 26,00 pistettä, kuten ilveksen kallolla.
Uudet mitalirajat löytyvät TÄÄLTÄ
Kuva yllä. Kallon mittausohje
TARKENNUKSIA TROFEEARVOSTELUUN
CIC on yhdenmukaistanut trofeearvostelusääntöjä viime vuosina. Vaikka kaikkialla Euroopassa trofeet tulee mitata samalla tapaa ja CIC:n säntöjen mukaisesti, on silti monissa maissa ollut hienoisia omia tulkintoja. Tähän CIC:n on ottanut tarkan linjan ja tarkentanut monen lajin kohdalla arvosteluperusteita. Tänä päivänä on aivan sama missä Euroopan maassa trofee mitataan ja minkä tuomarin toimesta, niin pisteet ovat samat. Hyvä niin.
Mihin sitten on tullut muutoksia? Keskeisimpiä muutoksia tai pikemminkin tarkennuksia on tullut kallojen pituuden sekä valkohäntäpeuran sarvien mittaukseen.
Kallon pituusmitta otetaan kuten alla kuvissa. Eli kalloa ei vain aseteta tason päälle kulma- tai etuhampaiden ja takaosan varaan, vaan mitta tulee ottaa yhdensuuntaisesti uloimman hampaan ja kallon takaosan suuriman etäisyyden suhteen.
Valkohäntäpeuran sarvien osalta on tullut kaksi tarkennusta. Aiemmin tyviruusukkeesta kasvaneita piikkejä ei ole huomioitu epätyypillisiksi piikeiksi, vaikka pituutta olisikin ollut yli 2,54 cm. Nyt uusimman säännön mukaan myös tyviruusukkeesta kasvavat piikit tulee huomioida. Eli jos sarvet arvostellaan tyypillisten sarvien mukaisesti, vähentävät edellä mainitun kaltaiset piikit kokonaispisteteitä. Jos sarvet taas arvostellaan epätyypillisten sääntöjen mukaisesti, kasvattavat nämä ruusukkeesta kasvavat epätyypilliset piikit kokonaispistemäärää. Valkohäntäpeuran sarvien arvostelussa on symmetria suuressa roolissa ja epätyypilliset piikit vähentävät pisteitä. Siinä mielessä tyviruusukkeesta kasvavat piikit eivät edusta tyylipuhtautta.
Toisena seikkana on neljäs sarvirungon ympärysmitta. Mikäli sarvipuoliskossa on enintään neljä piikkiä, otetaan neljäs rungon ympärysmitta kolmannen piikin keskilinjan ja sarvirungon kärjen puolivälistä. Aiemmin mitta otettin kolmannen piikin reunan ja sarvirungon kärjen puolivälistä. Asialla ei ole merkitystä jos tyypillisiä piikkejä on sarvipuoliskossa enemmän kuin neljä. Tällöin neljäs sarvirungon ympärysmitta otetaan 3. ja 4. piikin väliltä. (EHi 4.4.2018)
TROFEEARVOSTELU
Trofeenäyttelyiden järjestäminen koetaan työläänä ja sen myötä näyttelymaksukin voi tuntua hinnakkaalta. Edellä kerrottu trofeearvostelu on trofeenäyttelyä kevyempi vaihtoehto. Ilman puuhamiestä ei tällainenkaan järjesty.
Trofeetuomarit kannustavat järjestämään Urjalan tyylisiä trofeearvosteluita. Emme näe että ne poissulkevat suurempia trofeenäyttelyitä. Suomesta löytyy monesta tuvasta trofeita, joita ei tuoda arvosteltaviksi. Syynä voi olla toimittamisen vaikeus ja kustannuskin.
Tuomareita arvostelutilaisuuteen tarvitaan kolme, ja kuten mainittua, matkakorvauskustannuksilla saa ammattilaiset paikalle. Mikäli tämä herättää kiinnistusta, ole yhteydessä.
TUKEA TROFEETUOMAREILLE
Trofeetuomaroinnista ei saa ottaa CICI:n sääntöjen mukaan palkkaa. Siten trofeetuomarit voivat saada näyttelyjärjestäjältä ainostaan matkakorvauksen tuomarointireissusta. Mittavälineet ja esimerkiksi netisivujen ylläpito maksetaan tuomareiden omasta pussista.
Nyt toiminnan rahoittamiseen on saatu apua kahden tukijan toimesta. Metsähallituksen Eräluvat sekä Uittokalusto Oy ovat ryhtynet tukemaan pyyteetöntä työtämme. Molempien tukijoiden sekä trofeetuomaroinnin väliltä löytyy yhteistä. Monet supersarvet on saatu saaliiksi Metsähallituksen mailta. Kun taas metsälle käydään, voi varusteet hankkia Uittokalusto Oy:ltä. Ja kun saalista on saatu, löytyy Uittokalusto Oy:n valkoimasta monenmoista trofeetarviketta. Lopuksi trofeetuomarit arvostelevat arvokkaan metsätysmuistosi. Ympyrä sulkeutuu kunnes lähdetään uudelle metsästysretkelle.
Molempien yhteistyökumppanin linkit nettisivuille löytyvät vasemmasta palkista. (EHi 19.1.2018)
VINKKEJÄ ILVESSAALIIN KÄSITTELYYN
Kuvassa ylhäällä ilveksen kultamitalinahka joka on nyljetty oikein. Punaiset viivat kuvastavat linjaa, joka käy hyvin helposti kun avausviilto ei satu oikeaan kohtaan. (EHi 4.12.2017)
Ilveksen nahan mittaaminen on helppo homma. Nahan pituus mitataan kuonon päästä hännän päähän (ei karvoihin). Nahan leveys (kapein leveys) mitataan kohtisuorasti pituuslinjaan nähden etu- ja takajalkojen välistä. Kolmas mitta on käpäläväli eli etukäpälien keskimmäisten kynsien välistä mitta toisen käpälän vastaavaan kohtaan. Näillä mitoilla osaat jo arvioida onko nahka mitaliainesta. Loput pisteet ovat muotopisteitä ja vaikeimmin määritettäviä.
TROFEETUOMARIT KOULUTETTU
Suomen trofeetuomarit osallistuivat kansainvälisen riistansuojeluneuvosto CIC:n trofeetuomarikoulutukseen 15. ja 16. kesäkuuta Viron Sagadissa. Koulutuksessa oli mukana noin 30 virolaista ja suomalaista trofeetuomaria.
Kuvan parisataakiloinen villisikaköriläs toivotti trofeetuomarit tervetulleeksi Sagadin linnaan.
Kouluttajana CIC:n puolesta oli Caroline Sorensen, joka valotti CIC:n trofeemittausjärjestelmää. Useimmissa maissa on hiukan kansallisia, omia mittaustapoja. Viime vuosina CIC on päivittänyt mittausohjeet useimpien lajien kohdalla ja on ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa jokaisessa Euroopan maassa trofeet mitataan CIC:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti. Niin ikään trofeetiedot tulee syöttää CIC:n datapankkiin.
Kuvassa yllä Caroline Sorensen kertoi CIC:n viimeisimmistä uudistuksista.
Latvialainen vanhempi trofeetuomari (STJ) Janis Baumanis opasti saksanhirven sarvien sekä villisian hampaiden mittaamiseen. Saksanhirvensarvissa oli kolmeen arvostelukohtaan tullut pieniä uudistuksia. Myös villisian ylätorakkaiden muotopisteiden määrittäminen on selventynyt.
Yllä Janin Baumanis selventää villisian torakkaiden arvostelua.
Viron STJ Karel Roth kertoi hirven, metsäkauriin sekä kallojen mittaamisesta. Myös hirven sarvipiikkien pituuden mittaukseen on tullut päivitys. Suomessa ne ovat kyllä mitattu aina aivan oikein.
Esa Hinkkanen kertoi valkohäntäpeuran tyypillisten ja epätyypillisten sarvien mittaamisesta. Myös näihin on tullut pieniä muutoksia. Jatkossa kärkipiikin ympärysmitta otetaan hiukan eri kohdasta kun kyseessä on alle viisipiikkinen sarvipuolisko.
Kun esitelmät oli kuultu, siirryttiin mittausharjoituksiin kolmejäsenisissä ryhmissä. Kukin ryhmä arvosteli neljä eri trofeelajia ja kaksi kutakin lajia. Ilta venähti harjoittelussa pitkälle ja illalliselle ennätettiin vasta ilta kahdeksan jälkeen.
Seuraavana aamuna tuomarit saivat sertifikaatit ja CCM-tuomarikortit. Alla kuvassa Tiina Eklund, Tarmo Hjerppe, Esa Hinkkanen, Caroline Sorensen (CIC), Veli Lappalainen, Vesa Paldanius ja Aleksi Kokko.
OPPIA IKÄMÄÄRITYKSEEN
Hirvieläinten trofeearvostelussa tulee määrittää eläimen ikä. Sivustolla julkaistaan valokuvin uudet havainnolliset ikämääritysoppaat hirvelle, valkohäntäpeuralle ja metsäkauriille.
Miksi oppaat julkaistaan? Siksi että monet suursarviset kaadetaan hiukan liian nuorina. Tämä on voitu todeta alaleuan hampaiden perusteella trofeemittauksissa. Ajatuksenamme on jakaa tietoa metsästäjille, jotta uroksille annettaisiin aikaa varttua.
Kumman sarvet mieluummin ripustaisi esille: 10-piikkisen, 3½ -vuotiaan vai kolme vuotta myöhemmin kaadetun 20-piikkisen? Tänä aikana uros olisi ennättäny jatkaa suvussa erinomaista sarviainestaan.
Kuva yllä. Alimpana 2½ -vuotiaan 5-piikkiset hirvensarvet, keskellä 4½ -vuotiaan 11-piikkiset sarvet ja ylimpänä 6½ - 7½ -vuotiaan, todella komeat 20-piikkiset sarvet. Suurimmat eivät ole vielä olleet virallisissa mittauksissa, mutta epävirallisest pisteitä kertyy 293,3 p eli hopeamitaliluokkaa.
Kuva yllä. Kaksi kymmenpiikkistä. Alempana se tavallinen tapaus eli 4½ -vuotiaana kaadettu lapasarven alku. Ylempänä 7½ - 8½ -vuotias, liki puhdas hankosarvi (epävirallisesti 278,9 pistettä). Tämä on jo juuri ja juuri tehtävänsä tehnyt ja "kaatokypsä". Kummat sarvet sinä mieluummin ripustaisit seinälle?
Kuva yllä. Upea trofee - vai olisiko vielä odottanut pari vuotta... Kaatajaa ei voi millään muotoa moittia, tällainen uros sattuu vain harvojen kohdalle. Hopeamitalin arvoinen trofee, mutta ikä yllättävästi vasta 4½ - max 5½ vuotta. Tämä on oiva esimerkki ettei ikää pysty kovin hyvin päättelemään sarvien koosta, eläimen painosta tahi hallavasta turkista. Hampaat sen kertovat, tosin vasta kaadon jälkeen.
Kuva yllä. Iäkkään valkohäntäpeuran hammasrivistö. Iänmääristys visuaalisesti näin kuluneista hampaista on vaikeaa. Sen voi todeta että eläin on ollut kuollessaan vähintään 8½ -vuotias. Tarkka ikä saataisiin selville hammasleikkeestä.
Iänmääritysoppaat löytyvät päävalikosta vasemmalta, kohdasta IKÄMÄÄRITYS.
Trofeiden arvostelu
Yleisimpiä trofeita ovat sarvet, kallot, hampaat ja nahat. Trofeet ovat kiinnostaneet metsästäjiä kautta ajan. Ensimmäisiä ”mittapuita” niille kehiteltiin jo yli sata vuotta sitten. Kehittämisessä on ollut varsin monta tahoa. Merkittävin lienee kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n luomat maailmalaajuisen normistot trofeiden arvostelemiseksi. Arvosteluperusteet on luotu yli 300 trofeelajille.
Nykyään trofeet nähdään myös eläinkantojen tilan mittareina. Saatu saalis, jota trofeet edustavat, ovat otos eläinkannasta. Trofeetiedoista on siis hyötyä myös eläinkantojen hoitajille, metsästäjille.
CIC kansainvälinen metsästyksen ja riistansuojelun neuvosto on luonut yhtenäisen ja merkittävimmän trofeiden arvostelujärjestelmän CIC Trophy Evaluation System TES©. Arvostelujärjestelmä on kansainvälisen tekikijänoikeuslain alainen ja sen käyttö on luvallista vain CIC:n luvalla. Suomessa trofeearvostelusta vastaa CIC Suomen delegation trofeeneuvosto.
Muita trofeearvostelujärjestelmiä ovat mm; SCI (Safari Club International), RW (Rowland Ward Records of Big Game ) ja B&C (Boone & Crockett Club).
Trofeiden arvostelu perustuu suurelta osin trofeesta tehtyihin mittauksiin. Kunkin lajin kohdalla on yksityiskohtaisesti määritelty mitä trofeesta mitataan. Eräiden lajien kohdalla trofeetuomarit määrittävät myös erilasia muotopisteitä. Arvostelukaavoja on kaikkiaan 67 ja arvosteltavia trofeelajeja yli 300.
Trofeetuomarin tärkein työväline on mittanauha.
Trofeetuomari pyrkii työssään mahdollisimman oikeaan ja tarkkaan mittaussuoritukseen. On syytä muistaa, että arvosteltavana ei ole metsästäjän kaatosaavutus, vaan eläinyksilö, joka on elävää kantaa edustava otos.
Mittauksista ja arvostelusta laaditaan arvostelulomake. Lomakkeeseen on kirjattu kaikki mittatiedot ja mahdolliset muotopisteet. Näiden tietojen perusteella muodostuu trofeen kokonaispistemäärä. Kokonaispistemäärien perusteella kullekin trofeelajille on määritelty mitaliluokitukset, joita ovat; Kulta, Hopea ja Pronssi.
Arvostelulomakkeen lisäksi näyttelyistä annetaan myös diplomi tai kunniakirja. Mitaliluokituksen täyttäville trofeille annetaan myös palkintomitali.
Trofeenäyttelyt
Trofeenäyttelyjä järjestetään yleensä erilaisten messujen yhteydessä. Suomessa trofeiden arvostelusta vastaa CIC Suomen trofeeneuvosto. Se myöntää luvat trofeenäyttelyjen järjestämiseen ja nimeää niihin trofeetuomarit. Suomen ensimmäinen trofeenäyttely järjestettiin vuonna 1976 Oulussa. Tähän mennessä Suomessa on järjestetty kaikkiaan 93 trofeenäyttelyä.
Trofeenäyttely pyritään järjestämään siten, että se aineistoineen ja informaatioineen muodostaa kiinnostavan tietolähteen ja kohtauspaikan luonnonvaraisia eläinkantojamme arvostaville. Näyttelyssä myös suurella yleisöllä on tilaisuus oppia jotain luonnonvaraisista eläimistä.
Mitaliluokan trofeet arvostellaan vain virallisissa näyttelyissä, joiden tarkoituksena on seurata koko maan tai sen suuralueiden parhaiden saalisyksilöiden tasoa. Yleisenä periaatteena meillä on, että trofee osallistuu kansalliseen näyttelyyn vain kerran.
