Trofeearvostelu Urjalassa 1. - 2.3.2025
Kansainvälinen kultamitali
Kansainvälisen kultamitalin arvostelun pelisäännöt ovat seuraavat:
b. Jos trofeeta ei ole mitattu aiemmin, maksaa trofeen omistaja osallistumismaksun 30 e ja saa arvostelusta tavanomaiset mittaustietolomakkeen, diplomin ja Suomen Trofeetuomarit ry:n mitalin. Mittauksen yhteydessä täytetään CIC:n mittaustietolomake, joka lähetetään STT:n toimesta CIC:lle. CIC laskuttaa trofeen omistajaa 150 e ja toimittaa maksun saatuaan sertifikaartin sekä mitalin.
c. Jos trofee on mitattu aiemmin, mitataan trofee uudelleen ja täytetään CIC:n mittautietolomake, joka lähtetään STT:n toimesta CIC:lle. CIC laskuttaa trofeen omistajaa 150 e ja toimittaa maksun saatuaan sertifikaartin sekä mitalin. Tässä tapauksessa ei veloiteta osallistumismaksua 30 e, eikä luovuteta mittaustietolomaketta, diplomia ja STT:n mitalia. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita haluaako arvosteluttaa trofeen kansainvälisen kultamitalin anomista varten.
Arvostelupaikan osoite: Halkivahantie 563, 31730 HonkolaIlmoittautumiseksi tulee täyttää osallistumislomake: Osallistumislomake
(EHi 15.10.2024)
Trofeearvostelu Loimaalla
Merkittävin oli metsäkauriin trofee, joka sijoittui Suomen ennätystilastossa sijalle 3. Pisteitä tämän vuoden toukokuussa Eurassa kaadettu trofee sai 195,98.
Kuva yllä. SE 3 metsäkauristrofee.
Nykyään harvinaista herkkua oli Outokummussa vuonna 2019 kaadetun hirven kultamitalisarvet. Pisteitä 307,20.
Kuva yllä. Kultamitalin arvoiset hirvensarvet, 307,20 p ja arvosteluryhmä (vas. Esa Hinkkanen, Niklas Herrgård, Tiina Eklund ja Markku Jalonen)
Valukuvakoosteeseen pääsee tästä: Valokuvakooste, Loimaan trofeearvostelu 2024
Tuloksiin pääsee tästä: Loimaa trofeearvostelutulokset 2024
(EHi 15.9.2024)
Kansainvälinen CIC:n kultamitali
Urjalassa arvosteltiin maaliskuussa kansainvälisiä kultamitalitrofeita. Nyt mitalit ja kunnikirjat ovat saapuneet omistajille.
Kuva yllä. Kansainvälinen kultamitali IGM (Internationa Gold Medal) ja kunniakirja. Huom. nimi muutettu.
(EHi 14.8.2024)
Erämessut sekä trofeearvostelu- ja näyttely Kauhajoella
Kauhajoella järjestettin trofeearvostelu 1.8.2024 ja trofeet ovat esillä erämessuilla 2. - 4.8.2024. Yhteensä mitattiin 20 trofeeta. Tuloksiin pääse tästä linkistä: Kauhajoen trofeetulokset 2024
Kiitokset järjestäjille mukavasta tapahtumasta ja puitteista.
Kuvat yllä. Valkohäntäpeuran epätyypilliset sarvet olivat niin epätyypilliset, että arvostelun mahdollistamisesta käytiin pitkä keskustele tuomareiden kesken. Trofee pystyttiin kuitenkin mittaamaan.
Kuva yllä. Inarissa kaadettu kultamitali uroskarhu oli hyvin vanha. Harmi ettei ikää oltu todennettu tutkimuksessa. Arvio iästä 20 - 30 vuotta.
Kuva yllä. Komeat 326,80 pisteen hirvensarvet. Sarvien leveys peräti 140,3 cm eli kahdeksanneksi leveimmät Suomessa.
Kuva yllä. Villisian alatorakkaan leveyden mittaus ei jää ainakaan työntömitan koosta kiinni.
(EHi 2.8.2024)
Kokkolan trofeearvostelun tulokset
Kokkolassa arvosteltiin 29.6. yhteensä 41 trofeeta. Tulokset löytyvät täältä: Kokkolan Trofeetulokset 2024
Lyhyt kuvakooste täällä: Kokkolan trofeearvostelun kuvakooste 2024-06-29
(EHi 1.7.2024)
Muistokirjoitus
Trofeearvioinnin suurmies on poissa
Suruksemme ilmoitamme, että pitkäaikainen trofeetuomari STJ Veli Lappalainen on kuollut. Hän siirtyi ajasta ikuisuuteen viime viikon maanantaina 3. kesäkuuta, juuri Riihimäen Erämessujen alla, joiden trofeenäyttelyiden rakentamisesta hän vastasi vuosikymmenten ajan.
Lappalainen on Suomen trofeearvioinnin uranuurtajia ja hänen kädenjälkensä suomalaiseen trofeekulttuuriin on lähtemätön.
Lappalainen teki vuosikymmenten ajan pitkäjänteistä työtä trofeetietämyksen kasvattamisen eteen. Tämä on nostanut riistan arvostusta Suomessa sekä tuonut valikoivan metsästyksen osaksi riistakantojen hoitoa. Tätä työtä hän teki rakkaudesta riistaan ja luontoon.
Veli Lappalainen kirjoitti yhdessä Kaarlo Nygrénin kanssa ”Metsästystrofeiden Arvostelu” -kirjan sekä yhdessä Kaarlo Nygrénin ja Ilkka Ala-Ajoksen kanssa ”Trofee Arvostelu” -kirjan. Kirjallisia töitä oli useita ja viimeisin teos ”150 vuotta luonnon lumoissa” Hämeenläänin Metsästysseura ry:n historiikkia, valmistui vuosi sitten.
Koulutukseltaan Lappalainen oli metsäteknikko Evon metsäopistosta. Työuransa hän teki Suomen riistakeskuksessa (ent. Metsästäjäin Keskusjärjestö) Etelä-Savon riistapäällikkönä vuosina 1977–2006.
Veli Lappalainen kuoli pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana korkeassa 80-vuoden iässä. Häntä ikävöimään jäävät lukuisat ystävät kotimaassa ja ulkomailla.
Marsalkka Mannerheimin sanoin: ”Painakoon synnyinmaan multa kepeästi väsynyttä metsästäjää, kirkastakoon aurinko hänen tietään tuntemattomaan kaukaisuuteen”.
Kiitos, että saimme tovin kulkea rinnallasi, tuntea sinut ja ammentaa viisaudestasi.
Kuva ja teksti Tiina Eklund (12.6.2024)
Tästä linkistä voi lukea muistelman Velistä vuosien varrelta: Muistelma Veli Lappalaisesta
Veli siunattiin 29.6. Vanajan kirkossa. Suomen Trofeetuomarit ry otti osaa suruun kukkavihkolla ja kantaen Veli viimeiselle matkalle.
(EHi 1.7.2024)
Riihimäen trofeearvostelu ja -näyttely
Riihimäen Erämessujen trofeearvostelu suoritettiin 1.6. Arvosteltavana oli 32 trofeeta. Trofeiden arvostelutulokset löytyvät täältä: Riihimäen Trofeearvostelutulokset 2024
• 9 kultaa
• 10 hopeaa
• 11 pronssia
Yksi trofee ei saavuttanut mitalia, ja yhtä ei voitu arvostella, koska trofee oli liimattu kiinni taustalevyyn.
(EHi 9.6.2024)
Trofeearvostelu Kemiössä 11.5.2024
Kemiössä Axxell Utbildning AB:n tiloissa järjestettiin trofeearvostelu ja trofeita mitattiin yhteensä 42 kappaletta. Kultaa saavutti 16 , hopeaa 6 ja pronssia 11 trofeeta. Mitalitasoa ei saavuttanut 11 trofeeta. Tästä tuloksiin: Kemiö trofeetulokset 2024
Kuva yllä (Anders Sjöblom). Kemiössä mitattiin kolmet valkohäntäpeuran epätyypilliset sarvet, jotka kaikki saavuttivat kultamitalin. Kuvassa SE 9. sijalle yltäneet sarvet, pistein 472,60. Vasemmalla Aleksi Kokko, Esa Hinkkanen, Sami Lindholm, Tiina Eklund ja Oskar Tallberg.
Kuva yllä (Tiina Eklund). Oskar Tallberg (keskellä) suoritti näyttökokeen Kemiössä ja saavutti kansallisen tuomaripätevyyden.
Tästä kovakoosteeseen: Kemiön trofeearvostelun kuvakooste
(EHi 13.5.2024)
Urjalan trofeearvostelu
Urjalassa järjestettiin kaksipäiväinen trofeearvostelu 2.- 3.3.2024. Paikkana oli Vahosten Metsästysseura -82 ryn:n maja ja järjestelyistä vastasivat jälleen kerran Ari ja Merja. Suurimmat kiitokset tuomareiden puolesta heille.
Tuomareita ja harjoittelijoita oli paikalla ennätysmäärä, 13. Virosta saapuivat valkohäntäpeuran ja metsäpeuran arvostelusta kokemusta hankkimaan
Anne Reitel ja Lauri Saaks. Harjoitteljoista kansallisen tuomaripätevyyden saavuttivat Topi Särkiniemi ja Niklas Töyrylä. Onnittelut heille!
Tapahtumassa mitattiin ensikertaa trofeita, joille haetaan kansainvälistä kultamitalia. Yhteensä näitä oli 12. Osa trofeista oli mitattu kansallisesti jo aiemmin, kuten alla kuvassa 21.12.1988 kaadetun SE-ilveksen kallo, jolle haetaan mainittua IGM-mitalia ja mahdollisesti maailmanennätystä.
Kuva yllä. Iisakki Alhainen (kaataja), Esa Hinkkanen, Anne Reitel ja Veli Lappalainen
Tästä pääsee Urjalan trofeetuloksiin: Urjala trofeetulokset 2024
Tästä pääsee Urjalan valokuviin: Urjalan Trofeearvostelun valokuvat
Kaiken kaikkiaan trofeita arvosteltiin 162 kpl (165 kpl, kun lasketaan molempien puolien jättösarvet). Kultamitalin saavutti 49 trofeeta, hopean 43 ja pronssin 44. Mitalitasolle ei yltänyt 26 trofeeta.
(EHi 7.3.2024)
Trofeearvostelu Loimaalla
Loimaalla järjestettin trofeearvostelu lauantaina 2.9.2023. Järjestelyistä vastasi Suomen Ase ja Retkeily.
Arvosteltavana oli 31 trofeeta. Kultamitalin arvoisia oli 12, hopean 9 ja pronssin 5. Mitaliin ei yltänyt viisi trofeeta.
Uusi Suomen ennätys metsäkauriin sarvissa
Kuva yllä. Ensimmäinen Suomessa mitattu leijonan kallo. Hopeaa 62,25 p.
Arvosteltavina oli myös kuudet saksanhirven sarvet. Alalaji oli Cervus elaphus hispanicus, eli Espanjan/Iberian saksanhirvi. Mitalirajat ovat tällä alemmat kuin Keski-Euroopan saksanhirvellä.
Tässä linkki trofeetuloksiin: Loimaan Trofeearvostelutulokset 2023
Tässä linkki kuvakoosteeseen: Loimaa Trophy evaluation 2023
(EHi 4.9.2023)
Mursun arvostelu
Kesällä 2022 ilmestyi Itämerelle, Haminan ja Kotkan seudulle mursu. Mursuun kohdistui melkoinen kiinnostus. Ihmisen tarjoama apu ei ilmeisen nääntynyttä mursua pelastanut, vaan se menehtyi. Luonnontieteellinen keskusmuseo päätti konservoida eläimen ja samalla syntyi ajatus mitata mursun torakkaat.
CIC:llä on Boone & Crockettin arvosteluohjeisiin pohjautuvat mursun torakkaiden arvosteluohjeet. Lajeja on kaksi: atlanninmursu ja tyynenmerenmursu. Tänne eksynyt oli atlanninmursu (Odobenus rosmarus rosmarus) ja sukupuoleltaan naaras.
Atlanninmursun torakkaat ovat hiukan vaatimattomammat kuin tyynenmerenmursulla ja naaraalla pienemmät kuin uroksella. Mitatun mursun torakkaat saavuttivat 203,2 pistettä. Pronssimitalin raja on 241,0 pistettä (=95 tuumaa), hopean 254,0 (=100 tuumaa) ja kullan 266,0 (=105 tuumaa). Eli torakkailla ei mitaleille yllä, mutta mittaus oli hyvin harvinaislaatuinen.
Kuva yllä: Mursun torakkaat olivat kärjistään yhdessä. Suurin leveys 14,5 cm. Molemmat mitat ovat tukitietoja ja eivät vaikuta pisteisiin.
Kuva yllä: Mursun runko on valmis ja nahka asennetaan pian päälle.
Täältä löytyy kuvaesitys mittauksesta: Evaluation of Atlantic Walrus 2023-07-06
(EHi 7.7.2023)
Länsi-Suomen Erämessut 2023
Trofeearvostelu 5.5.2023 Porissa
Porissa Länsi-Suomen Erämessuilla 5.5.2023 arvosteltiin 30 trofeeta. Osa trofeista jäi näytteille Erämessujen ajaksi. Osa trofeista vain arvosteltiin ja omistajat saivat tiedot trofeemittauksista.
Palkintoja jaettiin seuraavasti
Kultamitali 7, hopeamitali 13 ja pronssimitali 6 kpl.
Lieksassa 2017 kaadettu karhun kallo sai 65,00 pistettä, joka on kolmanneksi suurin maassamme kaadetun ja mitatun karhun kallo.
Tuloksiin pääse TÄSTÄ
Suomen Trofeetuomarit ry.
(VL 6.5.-23)
URJALAN TROFEEARVOSTELU
Urjalan trofeearvostelu järjestettiin ensikertaa kaksipäiväisenä la 4. - su 5.3.2023 Vahosten Metsästysseura -82 ry:n -majalla. Arvoitavana oli ennätysmäärä trofeita.
Näyttelyn ehkä merkittävin trofee oli Ylikiimingissä kaadettu metsäkauris, joka saavutti 193,75 pistettä ja ylsi siten Suomenennätystilastossa sijalle 2. Painoa trofeella oli 781 g.
Supikoiran kallossa tuli uusi Suomenennätys. Ummeljoella 2022 metsästetyn yksilön kallo saavutti kultamitalin 21,24 pisteellä. Nykyisin kultamitalin raja on 20,50 pistettä, kun se aiemmin oli 21,50 pistettä.
Tuloksiin pääse TÄSTÄ
Katso tästä kuvakooste: Urjalan trofeearvostelu 2023
Mikäli et ennättänyt ilmoittaa trofeetasi arvosteluun, ilmoita se Porin trofeearvosteluun ja -näyttelyyn.
(EHi 31.3.2023)TROFEEARVOSTELU JA -NÄYTTELY PORISSA 4. - 7.5.2023
Satakunnan messut Oy järjestää Porissa Länsi-Suomen Erämessut 5. - 7.5.2023 (Länsi-Suomen Erämessut 2023). Messuilla on myös trofeearvostelu ja -näyttely. Trofeet arvostellaan päivää ennen messuja, eli torstaina 4.5. sekä messujen aikana perjantaina 5.5.2023. Arvostelun jälkeen trofeet asetetaan esille näyttelyyn.
On hienoa jos näyttelyyn saadaan runsas kattaus trofeita messukävijöiden ihasteltaviksi. Osallistu siis!
Tässä linkki osallistumislomakkeeseen: Osallistumislomake Pori 2023
Tässä linkki järjestäjän kutsukirjeeseen ja yhteystietoihin: Kutsu trofeearvosteluun ja -näyttelyyn
KOKKOLAN TROFEEARVOSTELUN TULOKSET
Kokkolan seudun riistanhoitoyhdistys järjesti Alavetelissä trofeearvostelun 1. - 2.7.2022. Arvosteltavana oli 52 trofeeta. Yllätyksenä oli uusi Suomenennätys suden kallossa. Susi oli kaadettu Kruunupyyssä vuonna 1950 eli 72 vuotta sitten. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä suorittaa virallista mittausta. Trofee kestää hyvin ajan hammasta. Pöytäkirja ja tulokset löytyvät sivuvalikosta "Trofeenäyttelytuloksia".
Kuva yllä. Trofeearvostelun puuhamiehet vas. Daniel Neuman (CIC tuomariharjoittelija) ja oik. Markus Björklund (toiminnanohjaaja, Kokkolan seudun rhy)
(EHi 4.7.2022)
RIIHIMÄEN ERÄMESSUT, TROFEEARVOSTELU JA -NÄYTTELY
Tänään alkavat Riihimäen Erämessut. Messuilla on nähtävillä monipuolinen kattaus erilaisia trofeita. Trofeet arvosteltiin 29.5. ja kaikkiaan niitä oli 42 kpl. Karhun nahka saavutti ylivoimaisen Suomen ennätyksen ja muflonissa tuli sijat 1 ja 3. Pöytäkirja ja tulokset löytyvät sivuvalikosta "Trofeenäyttelytuloksia". Trofeista suurimmat siirtyvät erämessuilta Suomen metsästysmuseolle näyttelyyn kesän ajaksi.
Kuva yllä. Riihimäen Erämessujen 2022 trofeenäyttelyn antia.
(EHi 9.6.2022)
Trofeearvostelu Urjalassa
Urjalan trofeearvostelu järjestettiin 5. - 6.3.2022. Arvosteluun osallistui 76 trofeeta. Tuomariharjoittelija Markku Jalonen pätevöityi samalla kertaa kansalliseksi tuomariksi. Onnittelut Markulle!
Peräti viisi uutta tuomariharjoittelijaa osallistui arvostelutapahtumaan. Tuomariksi aikovan tulee osallistua viiteen trofeearvostelutapahtumaan, jonka jälkeen annetaan näyttö osaamisesta. Tämän jälkeen voi toimia toiminnassamme kansallisena, avustavana tuomarina. CIC:n virallisen CCM-tuomaripätevyyden saavuttaa CIC:n järjestämän tuomarikoulutuksen jälkeen. Sinne osallistutaan kun CIC Suomen delegaatio henkilöä esittää. Tsemppia tuomaripolulle Michaela, Antti, Daniel, Niklas ja Topi!
Tuloksiin pääsee suoraan TÄSTÄ
Kuva yllä. Valkohäntäpeuralla on kolmas sarvi. Tätä ei vähennetty epätyypillisenä piikkinä
Kuva yllä. Tuomariharjoittelijat vakavina kuulemassa tuomaritoiminnasta
Kuva yllä. Kun mittaamaan pääsee, niin iloista touhuahan se on.
Kuva yllä. Kuusipeuran trofeearvostelu on ehkä kaikkein haastavinta.
Kuva yllä. Komea hirven hankosarvitrofee
(EHi 9.3.2022)
Muntjak ja kiinan vesikauris
Salossa syyskuun lopulla arvosteltiin harvinaisempia trofeelajeja. Muntjak (Muntiacus reevesi) ja kiinan vesikauris (Hydropotes inermis) ovat itäisiä lajeja, joita on aikanaan tuoto Eglantiin. Kiinan vesikauriilla on erikoiset torahampaat joita se voi liikutella joko eteenpäin tai taaksepäin.
Kiinan vesikauriin hampaat. Parhaimman tulos 232 pistettä
Mutjakin sarvitrofeita. Parhaimman tulos 65,90 pistettä
Suomen Metsästäjäliiton 100 -vuotis trofeearvostelu
Suomen trofeetuomarit arvostelivat 24. – 25.7.2021 Riihimäellä Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotis trofeearvostelutapahtumassa 111 trofeeta.
Metsäkauriin sarvet
Arvostelutapahtumassa mitattiin uudeksi Suomen ennätykseksi Lohjalla 10.12.2019 kaadetun metsäkauriin sarvet. Pisteitä trofee saavutti 199,75 ja edellinen ennätys rikkoutui 14,8 pisteellä. Sarvet olivat erittäin tummat, suorastaan pikimustat väriltään.
Valkohäntäpeuran jättösarvet
Valkohäntäpeuran jättösarvia arvostellaan vain Suomessa. Toistaiseksi sekä tyypilliset että epätyypilliset sarvet mitataan samoin säännöin ja pisterajoin. Arvostelun suurin valkohäntäpeuran jättösarvi saavutti pisteet 234,80 ja sijoittuu Suomen ennätystilastossa sijalle 2, jääden
ainoastaan 0,20 pistettä ykkösestä.
Saksanhirvi
Arvostelussa oli mitattavana neljät saksanhirven sarvet. Suurimmat, Viron Saarenmaalla kaadetun sarvet saavuttivat 214,16 pistettä ja sijoittuvat toiseksi Suomessa mitattujen saksanhirven sarvien
listalle. Luonnollisesti sarvet ovat kultamitaliin oikeuttavat ja olivat värin, helmisyyden ja piikkien kärkien osalta täydelliset.
Ketun kallo
Tarttilassa 28.1.2021 kaadetun ketun kallo mitattiin uudeksi Suomen ennätykseksi. Pisteitä kallo saavutti 26,42.
Karhun kallo
Karhun kalloja mitattiin neljä. Pronssimitalille ylsi naaraskarhun kallo pistein 54,68. Kallojen
sukupuolitietoa ei ole kysytty ja tallennettu kovin monen vuoden ajalta. Mainittu kallo on toiseksi suurin naaraskarhun kallo siltä ajalta, kun sukupuolitieto on ollut tiedossa.
Ilveksen nahka
Arvostelun ainoa ilveksen nahka oli komeapilkkuinen ja saavutti pisteet 144,59. SM-tilastossa nahka sijoittuu sijalle 2.
Supikoiran kallo
Supikoiran kallon mitalirajat alenivat CIC:n säännöissä yhden pisteen verran. Arvostelussa mitattiin neljä supikoiran kalloa, joista suurin saavutti pisteet 20,91 sijoittuen sijalle SM 5.
Villisian torakkaat
Rautjärvellä vuonna 2015 kaadetun villisian hampaat saavuttivat kultamitalin, pistein 128,90. Tulos oikeuttaa sijalle SM 3.
Katso tulokset vasemman reunan "Trofeenäyttelytuloksia" -valikosta.
Valokuvia tapahtumasta pääset katsomaan tästä linkistä: SML 100 v -trofeearvostelu
(EHi 28.7.2021)
Uudet mitalirajat supikoiran kallolle
CIC:n trofeervostelukokous päätti 19.5.2021 muuttaa supikoiran kallon mitalirajoja. Aloite höllennykselle tuli Tanskasta. Viime vuonna Tanskassa metsästettiin 5 000 supikoiraa, joista 500 kalloa mitattiin. Vain yksi saavutti pronssimitalin.
Suomessa metsästettiin vuonna 2019 yhteensä 138 000 supikoiraa ja ennätysvuonna
Uudet rajat ovat seuraavat: pronssi 19,5, hopea 20,0 ja kulta 20,5 pistettä. Ottakaapa kallot talteen ja tuokaa arvosteluun.
Kuva yllä: Supikoiran kallo, hopea 20,33 p
TARJOUKSESSA
Nyt Trofeearvostelu -kirja alennettuun hintaan 10 e / kpl. Mikäli maksat kirjan etukäteen, on postikulu vain 4,90 e. Tilaa kirja täältä: Tilauslomake
(EHi 5.1.2021)
RAUMAN LAPIN TROFEEARVOSTELU
Rauman Lapilla järjestettiin trofeearvostelu 20.9.2020. Trofeita oli mitattavana yhteensä 60 kappaletta. Runsas metsäkauriin sarvien määrä (20 kpl) oli mieluisa yllätys. Kanta kasvaa ja hyviä sarvia kehittyy. Uusi Suomen ennätys tuli valkohäntäpeuran (epätyypillinen) sekä hirven jättösarvissa. Haukivuorella kaadetun valkohäntäpeurapukin toinen sarvi tosin irtosi vasta kaadon jälkeen, kun sitä vedettiin pois metsästä. Siten sarvi tuli mitata jättösarven mittaussäännöin.
Tulokset löyvät täältä: Tulosluettelo Lappi 2020
Kuva yllä. Näyttelyn antia
Kuva yllä. SM1 vhp:n jättösarvi (epätyypillinen)
Kuva yllä. SM 2 ja 3 vhp jättösarvet (epätyypillinen, samaa paria)
(EHi 21.9.2020)
MUUTOKSIA KALLOJEN MITALIRAJOIHIN
Petojen kallojen mitaliluokkien pisterajat ovat muuttuneet. CIC:n asettamat muutokset otetaan käyttöön seuraavassa trofeearvostelutilaisuudessa. Aiemmin arvosteltujen trofeiden mitaliluokat säilyvät edelleen voimassa. Muutokset koskevat karhua, sutta ja mäyrää. Karhun kohdalla mitalirajat nousivat kaksi pistettä. Entinen kultamitaliraja 55,00 pistettä on nyt hopeamitalin raja. Sudella mitalirajat nousivat yhden pisteen ja entinen kullan raja 41,00 pistettä on nyt niin ikään hopeamitalin raja. Mäyrän mitalirajat kasvoivat yhden pisteen kuten sudellakin. Muutos on kuitenkin hyvin merkittävä, koska entinen kultamitaliraja 22,00 pistettä on vastedes pronssimitalin arvoinen.
Suomessa on arvosteltu vain 38 mäyrän kalloa. Uuden kultamitalirajan ylittäviä 23,00 pisteen kalloja on rekisterissä ainoastaan kolme. Suomen mäyrät lienevät pienipäisiä ja jo entuudestaan tiukat mitalirajat vähentävät arvosteluun tulevien kallojen määrää. Todennäköisesti saaliiksi saadaan kyllä mitaliyksilöitä, mutta kallot voivat särkyä lopetustilanteessa tai kalloja ei muutoin oteta talteen.
Ilveksen kallon mitalirajat ovat pysyneet ennallaan. Huomattakoon että Suomen ilvekset ovat suuria, ainakin kallon koon perusteella. Kalvolassa vuonna 1988 kaadetun ilveksen kallo on edelleen maailman ennätys pisteillä 29,10.
AHMA - gulo gulo
Suomessa ei ole arvosteltu ainoatakaan ahman kalloa. Viime vuosina on metsästetty muutamia yksilöitä ja olisi erittäin hyvä päästä arvostelemaan näiden kalloja. Siten voidaan selvittää ovatko ahmamme suuria kuten ilvekset. Otanta tulee olemaan joka tapauksessa pieni. Pronssimitalin raja on 24,00 pistettä, eli sama kuin ketulla. Hopeamitalin raja on 25,00 pistettä eli sama kuin ketun kultamitali. Kultamitalin raja on 26,00 pistettä, kuten ilveksen kallolla.
Uudet mitalirajat löytyvät TÄÄLTÄ
Kuva yllä. Kallon mittausohje
TARKENNUKSIA TROFEEARVOSTELUUN
CIC on yhdenmukaistanut trofeearvostelusääntöjä viime vuosina. Vaikka kaikkialla Euroopassa trofeet tulee mitata samalla tapaa ja CIC:n säntöjen mukaisesti, on silti monissa maissa ollut hienoisia omia tulkintoja. Tähän CIC:n on ottanut tarkan linjan ja tarkentanut monen lajin kohdalla arvosteluperusteita. Tänä päivänä on aivan sama missä Euroopan maassa trofee mitataan ja minkä tuomarin toimesta, niin pisteet ovat samat. Hyvä niin.
Mihin sitten on tullut muutoksia? Keskeisimpiä muutoksia tai pikemminkin tarkennuksia on tullut kallojen pituuden sekä valkohäntäpeuran sarvien mittaukseen.
Kallon pituusmitta otetaan kuten alla kuvissa. Eli kalloa ei vain aseteta tason päälle kulma- tai etuhampaiden ja takaosan varaan, vaan mitta tulee ottaa yhdensuuntaisesti uloimman hampaan ja kallon takaosan suuriman etäisyyden suhteen.
Valkohäntäpeuran sarvien osalta on tullut kaksi tarkennusta. Aiemmin tyviruusukkeesta kasvaneita piikkejä ei ole huomioitu epätyypillisiksi piikeiksi, vaikka pituutta olisikin ollut yli 2,54 cm. Nyt uusimman säännön mukaan myös tyviruusukkeesta kasvavat piikit tulee huomioida. Eli jos sarvet arvostellaan tyypillisten sarvien mukaisesti, vähentävät edellä mainitun kaltaiset piikit kokonaispisteteitä. Jos sarvet taas arvostellaan epätyypillisten sääntöjen mukaisesti, kasvattavat nämä ruusukkeesta kasvavat epätyypilliset piikit kokonaispistemäärää. Valkohäntäpeuran sarvien arvostelussa on symmetria suuressa roolissa ja epätyypilliset piikit vähentävät pisteitä. Siinä mielessä tyviruusukkeesta kasvavat piikit eivät edusta tyylipuhtautta.
Toisena seikkana on neljäs sarvirungon ympärysmitta. Mikäli sarvipuoliskossa on enintään neljä piikkiä, otetaan neljäs rungon ympärysmitta kolmannen piikin keskilinjan ja sarvirungon kärjen puolivälistä. Aiemmin mitta otettin kolmannen piikin reunan ja sarvirungon kärjen puolivälistä. Asialla ei ole merkitystä jos tyypillisiä piikkejä on sarvipuoliskossa enemmän kuin neljä. Tällöin neljäs sarvirungon ympärysmitta otetaan 3. ja 4. piikin väliltä. (EHi 4.4.2018)
TROFEEARVOSTELU
Trofeenäyttelyiden järjestäminen koetaan työläänä ja sen myötä näyttelymaksukin voi tuntua hinnakkaalta. Edellä kerrottu trofeearvostelu on trofeenäyttelyä kevyempi vaihtoehto. Ilman puuhamiestä ei tällainenkaan järjesty.
Trofeetuomarit kannustavat järjestämään Urjalan tyylisiä trofeearvosteluita. Emme näe että ne poissulkevat suurempia trofeenäyttelyitä. Suomesta löytyy monesta tuvasta trofeita, joita ei tuoda arvosteltaviksi. Syynä voi olla toimittamisen vaikeus ja kustannuskin.
Tuomareita arvostelutilaisuuteen tarvitaan kolme, ja kuten mainittua, matkakorvauskustannuksilla saa ammattilaiset paikalle. Mikäli tämä herättää kiinnistusta, ole yhteydessä.
TUKEA TROFEETUOMAREILLE
Trofeetuomaroinnista ei saa ottaa CICI:n sääntöjen mukaan palkkaa. Siten trofeetuomarit voivat saada näyttelyjärjestäjältä ainostaan matkakorvauksen tuomarointireissusta. Mittavälineet ja esimerkiksi netisivujen ylläpito maksetaan tuomareiden omasta pussista.
Nyt toiminnan rahoittamiseen on saatu apua kahden tukijan toimesta. Metsähallituksen Eräluvat sekä Uittokalusto Oy ovat ryhtynet tukemaan pyyteetöntä työtämme. Molempien tukijoiden sekä trofeetuomaroinnin väliltä löytyy yhteistä. Monet supersarvet on saatu saaliiksi Metsähallituksen mailta. Kun taas metsälle käydään, voi varusteet hankkia Uittokalusto Oy:ltä. Ja kun saalista on saatu, löytyy Uittokalusto Oy:n valkoimasta monenmoista trofeetarviketta. Lopuksi trofeetuomarit arvostelevat arvokkaan metsätysmuistosi. Ympyrä sulkeutuu kunnes lähdetään uudelle metsästysretkelle.
Molempien yhteistyökumppanin linkit nettisivuille löytyvät vasemmasta palkista. (EHi 19.1.2018)
VINKKEJÄ ILVESSAALIIN KÄSITTELYYN
Kuvassa ylhäällä ilveksen kultamitalinahka joka on nyljetty oikein. Punaiset viivat kuvastavat linjaa, joka käy hyvin helposti kun avausviilto ei satu oikeaan kohtaan. (EHi 4.12.2017)
Ilveksen nahan mittaaminen on helppo homma. Nahan pituus mitataan kuonon päästä hännän päähän (ei karvoihin). Nahan leveys (kapein leveys) mitataan kohtisuorasti pituuslinjaan nähden etu- ja takajalkojen välistä. Kolmas mitta on käpäläväli eli etukäpälien keskimmäisten kynsien välistä mitta toisen käpälän vastaavaan kohtaan. Näillä mitoilla osaat jo arvioida onko nahka mitaliainesta. Loput pisteet ovat muotopisteitä ja vaikeimmin määritettäviä.
TROFEETUOMARIT KOULUTETTU
Suomen trofeetuomarit osallistuivat kansainvälisen riistansuojeluneuvosto CIC:n trofeetuomarikoulutukseen 15. ja 16. kesäkuuta Viron Sagadissa. Koulutuksessa oli mukana noin 30 virolaista ja suomalaista trofeetuomaria.
Kuvan parisataakiloinen villisikaköriläs toivotti trofeetuomarit tervetulleeksi Sagadin linnaan.
Kouluttajana CIC:n puolesta oli Caroline Sorensen, joka valotti CIC:n trofeemittausjärjestelmää. Useimmissa maissa on hiukan kansallisia, omia mittaustapoja. Viime vuosina CIC on päivittänyt mittausohjeet useimpien lajien kohdalla ja on ensiarvoisen tärkeää, että jatkossa jokaisessa Euroopan maassa trofeet mitataan CIC:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti. Niin ikään trofeetiedot tulee syöttää CIC:n datapankkiin.
Kuvassa yllä Caroline Sorensen kertoi CIC:n viimeisimmistä uudistuksista.
Latvialainen vanhempi trofeetuomari (STJ) Janis Baumanis opasti saksanhirven sarvien sekä villisian hampaiden mittaamiseen. Saksanhirvensarvissa oli kolmeen arvostelukohtaan tullut pieniä uudistuksia. Myös villisian ylätorakkaiden muotopisteiden määrittäminen on selventynyt.
Yllä Janin Baumanis selventää villisian torakkaiden arvostelua.
Viron STJ Karel Roth kertoi hirven, metsäkauriin sekä kallojen mittaamisesta. Myös hirven sarvipiikkien pituuden mittaukseen on tullut päivitys. Suomessa ne ovat kyllä mitattu aina aivan oikein.
Esa Hinkkanen kertoi valkohäntäpeuran tyypillisten ja epätyypillisten sarvien mittaamisesta. Myös näihin on tullut pieniä muutoksia. Jatkossa kärkipiikin ympärysmitta otetaan hiukan eri kohdasta kun kyseessä on alle viisipiikkinen sarvipuolisko.
Kun esitelmät oli kuultu, siirryttiin mittausharjoituksiin kolmejäsenisissä ryhmissä. Kukin ryhmä arvosteli neljä eri trofeelajia ja kaksi kutakin lajia. Ilta venähti harjoittelussa pitkälle ja illalliselle ennätettiin vasta ilta kahdeksan jälkeen.
Seuraavana aamuna tuomarit saivat sertifikaatit ja CCM-tuomarikortit. Alla kuvassa Tiina Eklund, Tarmo Hjerppe, Esa Hinkkanen, Caroline Sorensen (CIC), Veli Lappalainen, Vesa Paldanius ja Aleksi Kokko.
OPPIA IKÄMÄÄRITYKSEEN
Hirvieläinten trofeearvostelussa tulee määrittää eläimen ikä. Sivustolla julkaistaan valokuvin uudet havainnolliset ikämääritysoppaat hirvelle, valkohäntäpeuralle ja metsäkauriille.
Miksi oppaat julkaistaan? Siksi että monet suursarviset kaadetaan hiukan liian nuorina. Tämä on voitu todeta alaleuan hampaiden perusteella trofeemittauksissa. Ajatuksenamme on jakaa tietoa metsästäjille, jotta uroksille annettaisiin aikaa varttua.
Kumman sarvet mieluummin ripustaisi esille: 10-piikkisen, 3½ -vuotiaan vai kolme vuotta myöhemmin kaadetun 20-piikkisen? Tänä aikana uros olisi ennättäny jatkaa suvussa erinomaista sarviainestaan.
Kuva yllä. Alimpana 2½ -vuotiaan 5-piikkiset hirvensarvet, keskellä 4½ -vuotiaan 11-piikkiset sarvet ja ylimpänä 6½ - 7½ -vuotiaan, todella komeat 20-piikkiset sarvet. Suurimmat eivät ole vielä olleet virallisissa mittauksissa, mutta epävirallisest pisteitä kertyy 293,3 p eli hopeamitaliluokkaa.
Kuva yllä. Kaksi kymmenpiikkistä. Alempana se tavallinen tapaus eli 4½ -vuotiaana kaadettu lapasarven alku. Ylempänä 7½ - 8½ -vuotias, liki puhdas hankosarvi (epävirallisesti 278,9 pistettä). Tämä on jo juuri ja juuri tehtävänsä tehnyt ja "kaatokypsä". Kummat sarvet sinä mieluummin ripustaisit seinälle?
Kuva yllä. Upea trofee - vai olisiko vielä odottanut pari vuotta... Kaatajaa ei voi millään muotoa moittia, tällainen uros sattuu vain harvojen kohdalle. Hopeamitalin arvoinen trofee, mutta ikä yllättävästi vasta 4½ - max 5½ vuotta. Tämä on oiva esimerkki ettei ikää pysty kovin hyvin päättelemään sarvien koosta, eläimen painosta tahi hallavasta turkista. Hampaat sen kertovat, tosin vasta kaadon jälkeen.
Kuva yllä. Iäkkään valkohäntäpeuran hammasrivistö. Iänmääristys visuaalisesti näin kuluneista hampaista on vaikeaa. Sen voi todeta että eläin on ollut kuollessaan vähintään 8½ -vuotias. Tarkka ikä saataisiin selville hammasleikkeestä.
Iänmääritysoppaat löytyvät päävalikosta vasemmalta, kohdasta IKÄMÄÄRITYS.
Trofeiden arvostelu
Yleisimpiä trofeita ovat sarvet, kallot, hampaat ja nahat. Trofeet ovat kiinnostaneet metsästäjiä kautta ajan. Ensimmäisiä ”mittapuita” niille kehiteltiin jo yli sata vuotta sitten. Kehittämisessä on ollut varsin monta tahoa. Merkittävin lienee kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n luomat maailmalaajuisen normistot trofeiden arvostelemiseksi. Arvosteluperusteet on luotu yli 300 trofeelajille.
Nykyään trofeet nähdään myös eläinkantojen tilan mittareina. Saatu saalis, jota trofeet edustavat, ovat otos eläinkannasta. Trofeetiedoista on siis hyötyä myös eläinkantojen hoitajille, metsästäjille.
CIC kansainvälinen metsästyksen ja riistansuojelun neuvosto on luonut yhtenäisen ja merkittävimmän trofeiden arvostelujärjestelmän CIC Trophy Evaluation System TES©. Arvostelujärjestelmä on kansainvälisen tekikijänoikeuslain alainen ja sen käyttö on luvallista vain CIC:n luvalla. Suomessa trofeearvostelusta vastaa CIC Suomen delegation trofeeneuvosto.
Muita trofeearvostelujärjestelmiä ovat mm; SCI (Safari Club International), RW (Rowland Ward Records of Big Game ) ja B&C (Boone & Crockett Club).
Trofeiden arvostelu perustuu suurelta osin trofeesta tehtyihin mittauksiin. Kunkin lajin kohdalla on yksityiskohtaisesti määritelty mitä trofeesta mitataan. Eräiden lajien kohdalla trofeetuomarit määrittävät myös erilasia muotopisteitä. Arvostelukaavoja on kaikkiaan 67 ja arvosteltavia trofeelajeja yli 300.
Trofeetuomarin tärkein työväline on mittanauha.
Trofeetuomari pyrkii työssään mahdollisimman oikeaan ja tarkkaan mittaussuoritukseen. On syytä muistaa, että arvosteltavana ei ole metsästäjän kaatosaavutus, vaan eläinyksilö, joka on elävää kantaa edustava otos.
Mittauksista ja arvostelusta laaditaan arvostelulomake. Lomakkeeseen on kirjattu kaikki mittatiedot ja mahdolliset muotopisteet. Näiden tietojen perusteella muodostuu trofeen kokonaispistemäärä. Kokonaispistemäärien perusteella kullekin trofeelajille on määritelty mitaliluokitukset, joita ovat; Kulta, Hopea ja Pronssi.
Arvostelulomakkeen lisäksi näyttelyistä annetaan myös diplomi tai kunniakirja. Mitaliluokituksen täyttäville trofeille annetaan myös palkintomitali.
Trofeenäyttelyt
Trofeenäyttelyjä järjestetään yleensä erilaisten messujen yhteydessä. Suomessa trofeiden arvostelusta vastaa CIC Suomen trofeeneuvosto. Se myöntää luvat trofeenäyttelyjen järjestämiseen ja nimeää niihin trofeetuomarit. Suomen ensimmäinen trofeenäyttely järjestettiin vuonna 1976 Oulussa. Tähän mennessä Suomessa on järjestetty kaikkiaan 93 trofeenäyttelyä.
Trofeenäyttely pyritään järjestämään siten, että se aineistoineen ja informaatioineen muodostaa kiinnostavan tietolähteen ja kohtauspaikan luonnonvaraisia eläinkantojamme arvostaville. Näyttelyssä myös suurella yleisöllä on tilaisuus oppia jotain luonnonvaraisista eläimistä.
Mitaliluokan trofeet arvostellaan vain virallisissa näyttelyissä, joiden tarkoituksena on seurata koko maan tai sen suuralueiden parhaiden saalisyksilöiden tasoa. Yleisenä periaatteena meillä on, että trofee osallistuu kansalliseen näyttelyyn vain kerran.